A-N-I-M-A-L-S Mikä on pelin tarkoitus?

Voimme helpottaa lasta löytämään kirjoitetun kielen säännöt antamalla hänelle mahdollisuuden leikkiä ja pelata sanojen, kirjainten ja äänteiden kanssa. Näin lapset voivat oppia askel askeleelta aivan kuten oppiessaan puhumaan.

1. Kuinka lapset oppivat
2. Kuinka tämä peli voi olla avuksi
3. Usein kysyttyjä kysymyksiä


1. Kuinka lapset oppivat

Useimmat lapset puhuvat saavutettuaan 3 vuoden iän. Puhumisen oppiminen tapahtuu itsestään kuuntelemalla muita ja jokeltelu muuttuu puheeksi lapsen yrittäessä ymmärtää muita ja yrittää tulla ymmärretyksi. Se ei ole pelkästään vaikeata mutta myös erittäin palkitsevaa. Kuvittele kuinka iloinen lapsi on sanottuaan ensimmäiset oikeat sanansa isälle ja äidille!

Tutkimukset vuosikymmenien ajalta osoittavat, että lapset ovat enemmän vastuussa omasta oppimisestaan kuin aiemmin luultiin. Edellyttäen, että ympäristö tukee ja innostaa lasta, alkaa lapsi keksiä lainalaisuuksia ympäröivässä maailmassa ja muokkaa mielikuviansa ympäristöstä parannellen mielikuvaa koko ajan kunnes se vastaa todellisuutta.

Lapset oppivat askel askeleelta, usein itsestään ja alitajuisesti, kokeilemalla, istumalla, kulkemalla, juoksemalla, puhumalla ja ymmärtämällä ja liittäen käsitteitä toisiinsa. Suuri osa tästä oppimisesta tapahtuu ensimmäisten 4 elinvuoden aikana. Jokainen lapsi oppii asiat hieman eri järjestyksessä ja omalla nopeudellaan mutta silti lapset oppivat loppujen lopuksi asiat yleensä itsestään ja suuremmitta vaikeuksitta.

Saadaksesi lisätietoja ohjelman taustalla olevista ideoista voit lukea O.K. Mooren, Seymour Papertin ja Ragnhild Söderberghin teoksia. Lisätietoja...


2. Kuinka tämä peli voi olla avuksi

Miksi tämä ohjelma auttaa lapsia oppimaan lukemaan? Eivätkö he opi sitä koulussa?

Lukeminen muuttaa lasten elämää vain jos lukeminen on hauskaa ja lapsi osaa lukea hyvin. Saavuttaakseen tämän, tarvitsee lapsi positiivista palautetta. Kun lapsi saa positiivista palautetta yrityksissään lukea ja kirjoittaa, oppii lapsi nopeammin ja lukeminen tulee sujuvammaksi ja helpommaksi ja lapsi nauttii enemmän lukemisesta. Lapset jotka aloittavat tämän oppimisen liian myöhään (monissa maissa lapset aloittavat lukemisen ja kirjoittamisen oppimisen 6-vuotiaana) eivät ole enää niin kiinnostuneita kirjaimista, liikkuvat kuvat televisiossa saattavat olla kiinnostavampia ja tuolloin positiivisen palautteen kierre lukemisen oppimisessa ei enää toimi niin hyvin. Emme tarkoita sitä, että lasten tulisi mennä aiemmin kouluun.

Painotamme vain sitä, että lukemisen ja kirjoittamisen opettaminen on parasta aloittaa jo silloin kun lapsi alkaa kyselemään kirjainten tarkoituksen perään, kuinka satukirjan kirjaimista voi tulla kokonaisia tarinoita jne. Meidän yhteiskunnassamme lapset saavuttavat tämän vaiheen jo usein ennen 6. ikävuottaan.

Miksi jättää käyttämättä lapsen luontainen uteliaisuus lukemisen harjoittelemiseen kun lapsi on jo siihen valmis. Mitä parempi lukutaito, sitä paremmat selviämisen mahdollisuudet lapsella on nykyajan yhteiskunnassa myöhemmin.

Voiko pelin pelaaminen auttaa?

Mikä tahansa ohjelma ei auta eikä varsinkaan silloin kun on liian myöhäistä. Lasten on nautittava oppimisesta ja pelin tarkoitus on opettaa lapsille kirjoitetun kielen perusteita samalla kun he pelaavat peliä. Tutkimukset ovat tuoneet esille ohjelman vaatimukset, mutta tietääksemme ennen ei ole ollut tarjolla vastaavia ohjelmia suurelle yleisölle.

Miksi ei? Eikö tällaisia ohjelmia ole ollut markkinoilla ennenkin?

Aiemmin tietokoneiden kovalevyjen kapaseiteetti ei ole ollut tarpeeksi iso tallettaakseen tarpeeksi ohjelman tarvitsemaa materiaalia. Tämä peli sisältää yli 800 digitaalista kuvaa (molemmat kuvapaketit mukaan laskien). Jokainen kielipaketti sisältää nauhoitteen näistä sanoista. Muutama vuosi sitten tavallisten tietokoneiden tallennuskapasiteetti ei vielä riittänyt tämäntyyppisille ohjelmille.

Miksi niin monta kuvaa?

Kuvia täytyy olla riittävästi, jotta jokaiselle aakkosten kirjaimelle löytyy useampi sana, joka alkaa tällä kirjaimella. Lisäksi lapsen kiinnostus pysyy paremmin yllä, kun jokaiselle kirjaimelle on tarjolla monta sanaa ja ohjelma ei toista itseään koko ajan.

Mitä tämän vaiheen jälkeen seuraa?

Kun lapset oppivat ymmärtämään kuinka sanat rakentuvat kirjaimista ja he oppivat voivansa muodostaa sanoja, jotka itse haluavat ja kuulevat tietokoneen lausuvan ne, he innostuvat käyttämään tätä hyväkseen ja harjoittavat oppimaansa. Uuden keksimisen ilo ei ole enää etusijalla. Sen sijaan lukemisen taito tulee tärkeämmäksi ja innostaa lasta oppimaan lisää. Tässä vaiheessa lapset voivat pian oppia lukemaan helppoja kirjoja vanhempien avulla.

Miksi emme käytä piirustuksia? Ne käyttäisivät vähemmän levytilaa?

Valokuvissa on enemmän yksityiskohtia ja lapsilla on enemmän katsottavaa ja kiinnostavat yksityskohdat kuvissa innostavat lasta pelaamaan peliä vaikka vain hauskojen kuvien vuoksi. Samalla kirjaimet ja niiden yhdistelmät selviävät lapsille heidän leikkiessään.

Eivätkö animaatiot tai filminpätkät auttaisi lasta kiinnostumaan vielä enemmän?

Tässä tapauksessa lapsen kiinnostus saattaisi kohdistua liikaa kuviin ja animaatioihin - mutta tämän ohjelman tarkoitus on auttaa lapsia kohdistamaan kiinnostus lukemiseen ja kirjoittamiseen, ei passiivisen katsomisen opettaminen!

Miksi aikuisten ei pidä auttaa lasta pelaamaan?

Auttaminen on toki sallittua, mutta aikuisen pitää asettua "lapsen kenkiin" ja katsoa asioita lapsen näkökannalta. Muuten saatamme pilata lapsen innostuksen.

Esimerkki lastentarhasta: Lapsille annettiin mahdollisuus kokeilla tietokonetta yksin tai parin lapsen ryhmissä ja heille kerrottiin vain, että koneessa on uusi peli. Lapset innostuvat heti mahdollisuudesta pelata ja alkavat heti kokeilla ohjelmaa, painaa näppäimiä ja katsoa mitä ruudulla tapahtuu. Lapset oppivat nopeasti pelin säännöt ja vaikka oikean näppäimen löytäminen ei aina ollut helppoa, oli kaikilla hauskaa. Kahden pienemmän lapsen leikkiessä aikuinen tuli paikalle, huomasi, että lapsi yrittää kirjoittaa sanan käyttäen väärää kirjainta, näytti ruudulle sormella ja sanoi "Katso tuohon, mitä kirjainta sinun pitää kokeilla nyt?" Lapsi lopetti pelaamisen: aikuisen väliintulo muutti heti leikin luonnetta: nyt pelaaminen ei ollut enää vapaata, lapsen pitää toteuttaa tehtävä ja pelaaminen ei ollutkaan enää hauskaa.

Tämän vuoksi vanhempien on parempi odottaa kunnes lapsi on saanut tarpeekseen pelaamisesta ja vasta sitten onnitella siitä, missä lapsi on onnistunut. Onnitella voi vaikka siitä, kuinka monta kirjainta arvattiin oikein tai kuinka hyvin lapsi kuunteli kirjaimia tai matki sanoja. Lapsi huomaa, että hänestä välitetään ja tämä onkin paras apu, sillä näin lapsi saavuttaa itsevarmuuden, jonka hän tarvitsee ottaakseen riskin tehdä virheitä leikkiessään ja oppiakseen itsenäisesti.

Voit auttaa myös antamalla lapsen pelata vain lyhyen ajan kerrallaan ja lopettamalla pelin ennenkuin lapsen kiinnostus peliä kohtaan loppuu. Liian pitkä pelaaminen tulee pitkästyttäväksi ja lapsi haluaa mieluummin pelata peliä uudestaan, mikäli peli lopetetaan silloin kun pelaaminen on vielä hauskaa.

Kuinka pitkään ja kuinka usein lasten tulisi pelata edistyäkseen?

Muutama minuutti päivässä riittää. Jokapäiväinen pelaaminen ei myöskään ole tarpeen. Jokaisella lapsella on oma aikataulunsa. Jotkut lapset eivät ole kiinnostuneita pelistä pariin viikkoon ja sitten yhtäkkiä he muistavat pelin ja haluavat pelata sitä ja saatat jopa yllättyä kuinka paljon lapsi on edistynyt parissa viikossa! Oppiminen sisältää monta osa-aluetta ja jos lapsi ei edisty oppimisessa vähään aikaan, ei se tarkoita sitä, että lapsi ei opi mitään.

Edistyminen riippuu myös siitä, mitä lapsi osaa jo ennestään. Jotkut lapset kiinnostuvat ensin kirjainten muodoista, toiset katselevat ensin kuvia ja jotkut lapset vain musisoivat eri kirjaimilla. Monet lapset katselevat ruudulle ja painavat satunnaisesti näppäimiä vilkaisten vain välillä näppäimistölle. Jokainen lapsi harjoittaa jotakin osa-aluetta enemmän kerrallaan. Tämä on myös yksi syy, miksi lapselle ei pidä sanoa, mitä tehdä sillä emme voi aina tietää, mitä lukemisen tai kirjoittamisen osa-aluetta lapsi juuri yrittää ymmärtää itse ja väärä neuvo saattaa häiritä lasta tässä vaiheessa. 


3. Usein kysyttyjä kysymyksiä

Kuinka lisään tai muutan sanoja?
Voit lisätä peliin kuvia ja sanoja.

(1) Tallenna kuvat 'PICT'-tiedostoina ja laita ne kansioon 'Pictures'.

(2) äänitä sanat ja tallenna ne 'AIFF'-tiedostoina kansioon 'Word Sounds' (lisää kansioita mikäli tarpeen).

Ohjelma osaa itse yhdistää äänitykset ja kuvat, mikäli tiedostojen nimet ovat samat.
 
Onko väärin opettaa lasta lukemaan liian aikaisin - eikö heidän pitäisi nauttia ja leikkiä sen sijaan?
Lasten (ja myös aikuisten) pitäisi nauttia olostaan! On vaikea oppia mitään jos se ei ole samalla hauskaa ja palkitsevaa! Oppiminen ja hauskanpito eivät sulje toisiaan pois ja niin kauan kuin lapsella on oppiessaan hauskaa, emme voi tehdä mitään väärin! Jos lapsi nauttii tästä pelistä ja oppii samalla lukemaan niin silloin olemme saavuttaneet kaksi hyvää tavoitetta.
 
Oppiiko lapsi tämän ohjelman avulla tavaamaan tai vain kokonaisia sanoja?
Ohjelma ei opeta lasta suoranaisesta tavaamaan, eikä myöskään vain kokonaisia sanoja, vaan yhdistää molemmat tavat oppia.
 
Onko ohjelma ristiriidassa sen kanssa mitä lapset oppivat koulussa?
Lasten pitää nauttia oppimisesta ja oppiminen on vaikeaa mikäli se ei ole hauskaa. Tämän ohjelma voi helpottaa lapsia oppia lukemaan ja kirjoittamaan, mutta tärkeintä on että heillä on hauskaa pelatessaan peliä. Lapset voivat oppia sanoja kuulemalla niiden nimen ja näkemällä kuvan ja myöhemmässä vaiheessa lapset oppivat yhdistämään sanan ja kuvan kirjoitettuun sanaan.
 
Mistä voin löytää lisää tietoja lapsista ja oppimisesta?
Seuraavat tekstit inspiroivat ohjelmoijaa aloittamaan tämän projektin: Mindstorms and The Children's Machine, by Seymour Papert. Peoplemaking, by Virginia Satir. Reading in Early Childhood, by Ragnhild Söderbergh. When the computer talks... ed. Rachel Cohen. Some Principles For the Design of Clarifying Educational Environments, by O.K. Moore and Alan R. Anderson, in Handbook of Socialization Theory and Research. Thought and Language by L. S. Vygotsky. Mind in Society : The Development of Higher Psychological Processes, by L. S. Vygotsky.